Kunnallisvaalit

Helsingin sosialidemokraattien jäsenäänestys kunnallisvaaliehdokkaista pyörähtää käyntiin maanantaina. Useimmat itseni lailla ovat varmaan saaneet äänestysmateriaalin kotiinsa jo perjantaina.

Helsingin demareiden piirikokouksessa taannoin kritisoitiin sitä, että Helsingin piirin puoluevaltuuston ehdokkaista ei annettu muuta etukäteistietoa kuin nimi, puolueosasto ja ikä. Sama päti, kun äänestimme postiäänestyksenä puoluekokousehdokkaista.

Jos haluaa näkyä ja erottua, pitää olla itse aktiivinen jäsenistön suuntaan. Moni ehdokas voi kuitenkin kokea asian "itsensä tyrkyttämisenä" tms. Emme ole tottuneet markkinoimaan itseämme, sillä vaatimattomuutta pidetään hyveenä. Itse asiassa teennäisyys kyllä huomataankin. Siksi on tärkeää pysyä aitona itsenään, miten sitten aikookin kampanjassaan toimia.

Jouduin itse äänestämään kunnallisvaaliehdokkaita nyt osittain pitkälti sen pohjalta, ketä tunsin jo valmiiksi, kenen arvot jaoin, ja sen pohjalta, millaisia ehdokkaita uskon listallamme tarvittavan. Toivottavasti päätin hyvin, vaikka vain 21 ehdokkaan valitseminen hankalaa olikin.

Vaikka olen ollut puolueen jäsen jo vuodesta 2004, ja kerran kunnallisvaaliehdokkaanakin, en usko, että olen täällä helsinkiläisten demaritoverien keskuudessa vielä kovin tuttu tapaus. Siksi kerron tässä vielä lyhyesti itsestäni ja tavoitteistani Helsingin kunnallisvaalien suhteen:

Kati Oksman on Leppävirralla Pohjois-Savossa syntynyt ja kasvanut, ja sittemmin Kuopiossa asunut ja vaikuttanut. Ennen Helsinkiin muuttoani toimin mm. Kuopion koulutuslautakunnassa, Pohjois-Savon Demarinuorten piirin varapuheenjohtajana, Kuopion demariopiskelijoiden vetäjänä ja Kuopion työväenyhdistyksen johtokunnan jäsenenä.

Nykyisin toimin Eiran sos.dem. yhdistyksen johtokunnan jäsenenä. Työskentelen eduskunnassa kansanedustaja Kari Rajamäen avustaja. Perheeseeni kuuluu suuren suvun ja ystäväjoukon ohella avopuolisoni Janne, joka työskentelee taksikuskina, ja vilkas lyhytkarvainen mäyräkoira Manu. Vapaa-aikaa vietän mm. kuntoillen ja lukien.

Helsingissä rakastan ajan patinoimia rakennuksia, puistoja, vilkasta kulttuuritarjontaa ja kaupungin vilinää sekä laajaa julkisen liikenteen verkkoa. Suosikkeihini sen sijaan ei kuulu liikenneruuhkat, huono hengitysilma, satunnaiset turvattomuuden tunteet häiriköitä kohdatessa ja kunnallisen hammashoidon pitkät jonot. Kannatan edellä olevien asioiden kehittämisen lisäksi edullisempaa ja reiteiltään houkuttelevaa joukkoliikennettä, ruuhkamaksuja, parempaa palveluiden saatavuutta jne. Minusta on väärin, että ne, joilla menee taloudellisesti paremmin (työssä olevat ihmiset), saavat terveydenhuollon esim. työterveyshuollon kautta ilmaiseksi tai taloudellisesti riippumattomat yksityissektorilta. Ne, joilla on vähiten varaa, käyttävät hinnan perusteella edullisinta julkista sektoria, mutta joutuvat maksamaan käyttämistään palveluista suhteellisesti suurimman hinnan tuloihinsa nähden. Koen myös harmillisena, että kunnissa joudutaan nipistämään usein joka sektorilla palveluista niin, että akuuttikulut kasvavat tai säästöt nähyvät jollain toisella sektorilla sitten kasvaneina kuluina. Usein kuitenkin ns. ennaltaehkäisy tulee kaikkein edullisimmaksi pitkällä tähtäimellä ja siksi siihen tulee panostaa. Ilmaiset kirjastot, nuorisotalot ja hinnaltaan ja tiloiltaan saavutettavat kunnalliset liikuntapalvelut ovat kaikki säilyttämisen arvoisia. Vanhuksista ja mielenterveyspotilaista pitäisi pitää parempaa huolta. Koulujen tulee olla toiminnassaan tasa-arvoisia. Ruuhkamaksuja ei aseteta köyhien kurjistamiseksi, vaan julkista liikennettä tulee parantaa entisestään ennen maksujen asettamista. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille on raivattava enemmän tilaa Helsingin keskeisille paikoille, ja liityntäpysäköintiä junan ja metron varteen lisättävä. Kaupungin vuokra- ja opiskelija-asuntotuotantoa on lisättävä ja pidettävä hinnaltaan saatavana.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että Helsinki olisi jonain päivänä yhtä Espoon ja Vantaan kanssa. Tämä helpottaisi sitä, että palveluita käytettäisiin siellä, missä itse luonnostaan liikuttaisiin, eikä kuntarajojen sanelemien aitojen mukaan. Myös joukkoliikenne reitteineen ja hintoineen tulisi varmasti kilpailukykyisemmäksi tai ainakin tasa-arvoisemmaksi välineeksi monelle nykyiselle kuntarajalla asuvalle. Palveluissa kaivattaisiin enemmän joustavuutta ja maalaisjärkeä. On päätöntä, että vanhus esimerkiksi Maununnevalta joutuu kulkemaan yli tunnin verran suuntaansa bussilla Malminkartanoon päästäkseen terveyskeskukseen, kun bussilinja veisi suoraan ilman vaihtoja johonkin toiseen keskukseen.

Päättäjänä olen harkitsevainen konsensusihminen, mutta noudatan myös uskollisesti intuitioitani. Olen kiinnostunut kaikista asioista, ja myönnän, jos minulla ei ole jostain asiasta tarpeeksi tietoa. Olen huomannut, että esimerkiksi jokin koulunlopettamispäätös voi olla hyvinkin monimutkainen asia, ja vaatia aikaa, että kaikki asiaan vaikuttavat tiedot tulee ilmi. Siihen olen kuitenkin valmis, myös tässä uudessa kotikaupungissani.