Minun on pitänyt ottaa osaa maahanmuuttokeskusteluun jo aikapäiviä sitten. Alla on nyt Hesarissa 27.4.2010 julkaistu 13 helsinkiläisen Sdp:n osaston puheenjohtajan mielipide, jonka minäkin allekirjoitin ja allekirjoitan täysin.
Sosialidemokratia ei lietso epäluuloa
(Hesarissa otsikko muutettu muotoon: Heinäluoman näkemykset maahanmuutosta kyseenalaisia)
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma esitti (Hufvudstadsbladet 24.4.) kyseenalaisia näkemyksiä maahanmuutosta.
Mikäli Heinäluoma halusi puhua A- ja B-luokan työmarkkinoiden syntymisestä ja kritisoida hallituksen kaavailemia uudistuksia työlupamenettelyyn (Uutispäivä Demari 26.4.), se olisi pitänyt sanoa selkeästi.
Nyt Heinäluoman haastattelu lähetti väärän viestin: maahanmuuttajat vievät suomalaisten työpaikat ja tekevät heistä työttömiä. Hän ei nähnyt, että Suomella olisi tarvetta työperäiselle maahanmuutolle tulevalla vaalikaudella, mahdollisesti ei seuraavallakaan.
Työperäisellä maahanmuuttajalla on työpaikka tänne tullessaan. Työnantaja on rekrytoinut hänet suoraan tai välillisesti. Suomalaisten työehtojen mukaan täällä työskentelevä maahanmuuttaja ei ole suomalaiset töistä syrjäyttävää halpatyövoimaa. Maahanmuuttajiin työmarkkinoilla kohdistuva hyväksikäyttö ja työehtojen polkeminen on hyväksikäyttävien työnantajien, ei maahanmuuttajien syytä.
EU-jäsenenä Suomi on sitoutunut työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Työehtojen noudattamista on valvottava työntekijän kansalaisuudesta riippumatta. Perusteltu reaktio maahanmuuttajien työehtojen polkemiseen ei ole maahanmuuttajien syyttäminen vaan heidän auttamisensa vaatimalla samoja työehtoja kaikille ja valvomalla työehtojen toteutumista.
EU:n ulkopuolelta tapahtuva työperäinen maahanmuutto on marginaalista verrattuna EU:n sisäiseen työvoiman liikkuvuuteen. Pelottelu EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien aiheuttamalla työttömyydellä on asiatonta maassa, jonka ikärakenne muuttuu nopeammin kuin missään muualla.
On mahdotonta vaatia, että ensin hoidetaan oma työttömyys ennen kuin työperäinen maahanmuutto sallitaan. Työttömyyttä esiintyy aina hieman niin koko taloudessa kuin kaikilla aloillakin. Vaatimus siitä, että ensin hoidetaan oma työttömyys, on vaatimus rajojen sulkemisesta.
Rajojen sulkeminen vain pahentaisi työttömyysongelmaamme. Sen esittäminen ratkaisuna työttömyyteen käyttää hyväksi ihmisten hämmennystä työttömyyden kasvun ja maailman kansainvälistymisen edessä.
Sosialidemokratia on maailmanlaajuinen solidaarisuusliike, joka puolustaa heikkoja ja sorrettuja kaikkialla, missä he puolustamista tarvitsevat. Sdp:n poliittisten johtajien julkisuudessa esittämien näkemyksien on oltava linjassa tämän kanssa.
Maahanmuuttokeskusteluun liittyvä epämääräisyys korostaa poliittisten johtajien vastuuta selittää asioita ja ohjata ajattelua sen sijaan että ne pahimmillaan lisäävät aiheetonta epäluuloa maahanmuuttajia kohtaan.
Saija Jokela
Pilvi Torsti
Inari Juntumaa
Ulla-Maija Rajakangas
Riitta Seppälä
Sami Siltaloppi
Pertti Rauhio
Matti Silvonen
Kati Oksman
Anu Ylianttila
Irma Marttila
Kaarin Taipale
Heikki Koponen
- - -
Maahanmuutto on monella tapaa tärkeä aihe ja ansaitsee siksi perustellusti huomiota. Lisäksi huomionarvoinen lisä yllä olevaan keskusteluun on myös se, että monet työt, mitä maahanmuuttajat tekevät, eivät kelpaa kantaväestölle. Ainakin täällä koko pääkaupungin palvelutaso romahtaisi (siivojat, bussi- ja muut julkisten liikennevälineiden kuljettajat, pikaruokapaikkojen työntekijät ym.), jos maahanmuuttajia ei olisi. Moni suomalainen työtön on niin koulutettu, etteivät he ota vastaan työtä kuin työtä.
17.1.2010
Autoilijoiden väistämisvelvollisuus liikenteessä
Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava
sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää
ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku
jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille*
(Tieliikennelaki 3.4.1981/267, 32 §).
Liikenneturvallisuus on tärkeä asia. Helsingin kantakaupungissa asuvana minulla on päivittäisten kokemusten perusteella tunne, ettei jalankulkijoiden turvallisuuteen ja ennen kaikkea autoilijoiden väistämisvelvollisuuteen kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Autoilijanhan tulisi päästää jalankulkija tien yli, jos jalankulkija näyttää vähänkään siltä, että on aikeissa ylittää kadun. Autoilijat lienevät useimmin kuitenkin niin itsekkäitä tai kiireisiä, ettei lain noudattaminen tunnu tärkeältä.
Vaikeimmat tienylityspaikat työmatkallani Punavuoresta Hakaniemeen ovat ehdottomasti:
-Eteläespan ja Korkeavuorenkadun kulmaus. Siinä on ollut liikennevalot, mutta ne ovat olleet tientyönn tai vastaavan takia pois käytöstä jo yli puoli vuotta. Tässä kohti autoilijat hidastavat hyvin harvoin tai jos hidastavat, viereiseltä kaistalta tuleva ei välttämättä huomaakaan hidastaa, ja päälleajoja saattaa syntyä.
-Pohjoisespan ja Mikonkadun kulmaus. Tästä kohti on vaikeahko päästä yli ja tiellä ajaa runsaasti mm. rekkoja.
-Ratakadun ja Yrjönkadun kulmaus. Lähellä on mm. kouluja, joten kaahaus kummastuttaa todella.
Lopuksi; Kiitos niille autoilijoille, jotka antavat tietä.
Risuja niille autoilijoille, jotka jatkavat ajoaan, vaikka olen jo aloittanut tien ylittämisen. Kiroilemaan joutuu, joka arkipäivä :(.
..auttaisikohan rekisterikilpien julkaisu tässä blogissa?
Samat perheelliset, jotka ovat omien lastensa liikenneturvallisuudesta huolissaan, huristelevat itse farmariautoineen miten sattuu.
Vuosittain liikenteessä kuolee Liikenneturvan mukaan noin 50 jalankulkijaa, riskiryhmänä lapset ja vanhukset.
Poliisit voisivat pitää muutamissa riskiristeyksistä tehovalvontaa, esim. liikkumalla itse siviilivaatteissa testaamassa, miten laki näissä asioissa toteutuu.
Liikenneturvallisuus on tärkeä asia. Helsingin kantakaupungissa asuvana minulla on päivittäisten kokemusten perusteella tunne, ettei jalankulkijoiden turvallisuuteen ja ennen kaikkea autoilijoiden väistämisvelvollisuuteen kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Autoilijanhan tulisi päästää jalankulkija tien yli, jos jalankulkija näyttää vähänkään siltä, että on aikeissa ylittää kadun. Autoilijat lienevät useimmin kuitenkin niin itsekkäitä tai kiireisiä, ettei lain noudattaminen tunnu tärkeältä.
Vaikeimmat tienylityspaikat työmatkallani Punavuoresta Hakaniemeen ovat ehdottomasti:
-Eteläespan ja Korkeavuorenkadun kulmaus. Siinä on ollut liikennevalot, mutta ne ovat olleet tientyönn tai vastaavan takia pois käytöstä jo yli puoli vuotta. Tässä kohti autoilijat hidastavat hyvin harvoin tai jos hidastavat, viereiseltä kaistalta tuleva ei välttämättä huomaakaan hidastaa, ja päälleajoja saattaa syntyä.
-Pohjoisespan ja Mikonkadun kulmaus. Tästä kohti on vaikeahko päästä yli ja tiellä ajaa runsaasti mm. rekkoja.
-Ratakadun ja Yrjönkadun kulmaus. Lähellä on mm. kouluja, joten kaahaus kummastuttaa todella.
Lopuksi; Kiitos niille autoilijoille, jotka antavat tietä.
Risuja niille autoilijoille, jotka jatkavat ajoaan, vaikka olen jo aloittanut tien ylittämisen. Kiroilemaan joutuu, joka arkipäivä :(.
..auttaisikohan rekisterikilpien julkaisu tässä blogissa?
Samat perheelliset, jotka ovat omien lastensa liikenneturvallisuudesta huolissaan, huristelevat itse farmariautoineen miten sattuu.
Vuosittain liikenteessä kuolee Liikenneturvan mukaan noin 50 jalankulkijaa, riskiryhmänä lapset ja vanhukset.
Poliisit voisivat pitää muutamissa riskiristeyksistä tehovalvontaa, esim. liikkumalla itse siviilivaatteissa testaamassa, miten laki näissä asioissa toteutuu.
6.12.2009
Heittolaukauksia
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Ilmassa on juhlan tuntua. Ulkona on raikas ilma ja kaunis sää ja läheisen kampaamon tuolit ovat täynnä kaunistautuvia presidentin juhliin menijöitä. Itse juhlin kuntoilun ja saunomisen lisäksi menemällä ystävän luokse katsomaan televisiosta Linnan juhlia ja syömään hyvää ruokaa.
Luin tänään kuntosalilla uusimmasta Seura-lehdestä, että Suomea uhkaa todellinen suurtyöttömyys ja ns. osa kulta-aikojen työpaikoista ei palaudu koskaan takaisin. Siitä ja Sdp:n 3.12 pitämän Työllisyysvoimalan keskusteluista on itselleni päällimäiseksi asiaksi jäänyt mieleen se ajatus, että myös työtön ihminen on arvokas. Kaikki ihmiset eivät vaan työllisty, vaikka halua olisi. Vaikka itseni on nyt vaikea samaistua työttömien tilanteeseen, silti he ovat samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin.
Työttömyys voi iskeä myös silloin, kun sitä vähiten odotta. Tärkeää työttömyysaikana onkin, ettei syrjäydy yhteiskunnasta, alkoholisoidu tms. Eiran sos.dem. yhdistys haluaa lisää työpaikkoja. Se on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi toimintasuunnitelmaamme muiden poliittisten vaatimusten ja tavoitteiden ohella. Urpilainen on pärjännyt viime aikojen työllisyyskeskustelussa hyvin, siinä mielessä SDP:llä ei ole mitään hätää.
Samaisessa Seura-lehdessä oli uudestaan komissaariksi valitun Olli Rehnin haastattelu. Siitä tuli mieleen sellainen ajatus, että jos Suomen seuraava presidentti ei ole sosialidemokraatti, on Olli Rehn mielestäni kyvykkäin vaihtoehto Halosen seuraajaksi.
Allekirjoittanut valittiin 23.11. Eiran demareiden syyskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi 2010, joten poliittisten kantojen pohtimista ja julkituomista tulen ensi vuonna vähän tiiviimmin harrastamaan.
Ilmassa on juhlan tuntua. Ulkona on raikas ilma ja kaunis sää ja läheisen kampaamon tuolit ovat täynnä kaunistautuvia presidentin juhliin menijöitä. Itse juhlin kuntoilun ja saunomisen lisäksi menemällä ystävän luokse katsomaan televisiosta Linnan juhlia ja syömään hyvää ruokaa.
Luin tänään kuntosalilla uusimmasta Seura-lehdestä, että Suomea uhkaa todellinen suurtyöttömyys ja ns. osa kulta-aikojen työpaikoista ei palaudu koskaan takaisin. Siitä ja Sdp:n 3.12 pitämän Työllisyysvoimalan keskusteluista on itselleni päällimäiseksi asiaksi jäänyt mieleen se ajatus, että myös työtön ihminen on arvokas. Kaikki ihmiset eivät vaan työllisty, vaikka halua olisi. Vaikka itseni on nyt vaikea samaistua työttömien tilanteeseen, silti he ovat samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin.
Työttömyys voi iskeä myös silloin, kun sitä vähiten odotta. Tärkeää työttömyysaikana onkin, ettei syrjäydy yhteiskunnasta, alkoholisoidu tms. Eiran sos.dem. yhdistys haluaa lisää työpaikkoja. Se on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi toimintasuunnitelmaamme muiden poliittisten vaatimusten ja tavoitteiden ohella. Urpilainen on pärjännyt viime aikojen työllisyyskeskustelussa hyvin, siinä mielessä SDP:llä ei ole mitään hätää.
Samaisessa Seura-lehdessä oli uudestaan komissaariksi valitun Olli Rehnin haastattelu. Siitä tuli mieleen sellainen ajatus, että jos Suomen seuraava presidentti ei ole sosialidemokraatti, on Olli Rehn mielestäni kyvykkäin vaihtoehto Halosen seuraajaksi.
Allekirjoittanut valittiin 23.11. Eiran demareiden syyskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi 2010, joten poliittisten kantojen pohtimista ja julkituomista tulen ensi vuonna vähän tiiviimmin harrastamaan.
25.11.2009
Valoa, ei väkivaltaa
Sofi Oksasta oltiin taannoin haastateltu tanskalaiseen tv-ohjelmaan. Ohjelmassa Sofi oli kuvaillut suomalaista unelmaa ja identiteettiä ja todennut mm. että Suomessa kuolee vuosittain runsaasi naisia perheväkivallan uhreina. Vaikka kyseinen lausunto ei olekaan parasta matkailun edistämismainosta Suomelle, on väite silti totta.
Perheväkivalta on Suomessa(kin) yleinen ja todellinen ongelma, joka ei poistu vaikenemalla. Tänään onkin YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä.
Oksasen moittimisen sijaan voisi olla viisaampaa miettiä, mitä ongelmalle voisi tehdä.
Väkivalta voi olla esimerkiksi synnyinkodista tullut opittu käytösmalli , joka tahattomasti siirretään sukupolvelta toiselle. Sekä väkivallan tekijä että uhri tarvitsevat apua asiasta eteenpäin päästäkseen ja kierteen katkaisemiseksi. Väkivalta on häpeällinen asia, eikä siitä usein puhuta, kun tekijä on itselle rakas ja läheinen. Lisäksi uhri saattaa ajatella, että hän on omalla käytöksellään aiheuttanut väkivallan.
Hyvää informaatiota aiheesta ja viisaiden kansanedustajien allekirjoittama julistus aiheeseen liittyen.
Perheväkivalta on Suomessa(kin) yleinen ja todellinen ongelma, joka ei poistu vaikenemalla. Tänään onkin YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä.
Oksasen moittimisen sijaan voisi olla viisaampaa miettiä, mitä ongelmalle voisi tehdä.
Väkivalta voi olla esimerkiksi synnyinkodista tullut opittu käytösmalli , joka tahattomasti siirretään sukupolvelta toiselle. Sekä väkivallan tekijä että uhri tarvitsevat apua asiasta eteenpäin päästäkseen ja kierteen katkaisemiseksi. Väkivalta on häpeällinen asia, eikä siitä usein puhuta, kun tekijä on itselle rakas ja läheinen. Lisäksi uhri saattaa ajatella, että hän on omalla käytöksellään aiheuttanut väkivallan.
Hyvää informaatiota aiheesta ja viisaiden kansanedustajien allekirjoittama julistus aiheeseen liittyen.
24.11.2009
Raitiolinjako eteläiseen Helsinkiin? Kyllä, kiitos.
Eiran sos.dem.-yhdistyksen kannanotto 23.11.2009
Asukkaiden Etelä-Helsinki. Eteläisessä Helsingissä asuu monenlaista väkeä. Joissakin talouksissa on yksityisauto, mutta valtaosa käyttää julkisia kulkuvälineitä. Joukkoliikennekäyttäjiin kuuluu niin senioreita kuin junioreitakin, ikäihmisiä ja koululaisia, työssäkävijöitä ja opiskelijoita, lapsiperheäitejä ja sinkkuja, ostoksille menijöitä ja ravintolasta tulijoita.
Etelä-Helsinki kävijöiden kohteena. Monipuoliselle alueelle kulkee ympäri vuoden väkeä vuolaana virtana. Tulevina vuosina tämä virta vain paisuu. Kävijöiden kohteena ovat Kaivopuiston, Meripuiston, Uunisaaren ja Pihlajasaaren virkistysalueet, Merisataman kävelyreitit ja lenkkipolut, yleisötapahtumat, viihtyisät kahvilat, ravintolat ja teatterit samoin kuin eteläisten kadunvarsien kirjavat kivijalkaputiikit ja galleriat.
Henkilöautot vai julkinen liikenne? Alueen katuverkkoa ei ole mitoitettu tiheälle autoliikenteelle. Pysäköintitilaa on rajoitetusti alueen asukkaille ja vielä niukemmin kävijöiden käyttöön. On välttämätöntä, että alueen henkilöliikenne perustuu julkiseen liikenteeseen. Kulkipa se sitten kiskoilla tai kumipyörillä, julkinen liikenne muodossa missä tahansa kuormittaa alueen katuverkkoa vähemmän kuin henkilöautolle perustuva malli. Se kuormittaa vähemmän kulkukaistoja. Pysäköintikaistoja se tarvitsee vain marginaalisesti. Perusvalinnasta ei sen vuoksi voi olla epäilystä eikä erimielisyyttä: eteläisen Helsingin henkilöliikenteen pitää voida kulkea pääosin julkisilla välineillä.
Mikä ratkaisuksi? Nykytilanne eteläisessä Helsingissä ei ole tyydyttävä. Toimivat liikenneyhteydet on tarpeen saada ulottumaan kattavasti koko alueelle. Luontevinta on liittää Helsingin eteläinen edusta samaan liikenneverkkoon, joka ihmisiä kuljettaa paikasta toiseen muuallakin kantakaupungin alueella. Raitiovaunu on kantakaupungin käyttäjäystävällinen kulkuväline, jolla kätevästi osaavat liikkua niin kanta-asukkaat kuin kävijätkin.
Ratikka säästää tilaa. Katutilan taloudellisen käytön kannalta ei liene tehokkaampaa pakkaustapaa kuin raitiovaunu. Se tarvitsee kapeamman kaistan kuin leveä maasturi tai kuorma-auto. Kasarminkadulla ja Korkeavuorenkadulla se on jo nyt vakiintunut kulkija, osana kaupunkiliikennettä eikä suinkaan sen häiritsijänä. Saman roolin se epäilemättä osaa hoitaa myös Kapteeninkadulla ja Neitsytpolulla. Samalla ketteryydellä, millä se nyt kääntyy Tarkk'ampujankadulle, se varmaankin osaa kurvata myös Merikadulle. Katutilaansa raitiovaunu kysyy vain 6-8 kertaa tunnissa, muina aikoina kaista on kokonaan muun liikenteen käytössä.
Kuka pelkää ratikkaa? Jalankulkijan vaaran paikkoja Helsingissä ovat traagisesti "suojatiet". Niiden ylittäjänä kuitenkin raitiovaunu on Helsingissä tilastojen ja otsikoiden mukaan huomattavasti vähäisempi riski jalankulkijan turvallisuudelle kuin autoliikenne. Kaahari harvemmin tulee kiskoja pitkin.
Lapsille ja nuorille spora on tuttu ja ystävällinen kulkuväline, liikkumisen ihanaa vapautta jo vuosia ennen ajokorttia. Lastenvaunut ovat päivittäisiä vakiomatkustajia raitiokiskoilla.
Hengitä syvään. Alueen asukkaalle ja jalankulkijalle lähes kaikki liikennemuodot aiheuttavat terveyttä rasittavia päästöjä, raitiovaunu toki huomattavasti polttomoottori- ja nastavetoista auto- ja bussiliikennettä vähemmän niin pakokaasu-oksideja kuin pienhiukkasiakin.
Energiapolitiikan kannalta Helenin sähköllä kulkeva raitiovaunu on autoliikennettä edullisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Elävöitystä etelään. Merellisten eteläisten kortteleiden liike-elämälle raitiolinja voisi tuoda piristysruiskeen. Lisää asiakkaita ja liikevaihtoa saisivat toivon mukaan Tehtaankadun eteläpuolisen alueen sinnittelevät pienyrittäjät.
Asukkaiden Etelä-Helsinki. Eteläisessä Helsingissä asuu monenlaista väkeä. Joissakin talouksissa on yksityisauto, mutta valtaosa käyttää julkisia kulkuvälineitä. Joukkoliikennekäyttäjiin kuuluu niin senioreita kuin junioreitakin, ikäihmisiä ja koululaisia, työssäkävijöitä ja opiskelijoita, lapsiperheäitejä ja sinkkuja, ostoksille menijöitä ja ravintolasta tulijoita.
Etelä-Helsinki kävijöiden kohteena. Monipuoliselle alueelle kulkee ympäri vuoden väkeä vuolaana virtana. Tulevina vuosina tämä virta vain paisuu. Kävijöiden kohteena ovat Kaivopuiston, Meripuiston, Uunisaaren ja Pihlajasaaren virkistysalueet, Merisataman kävelyreitit ja lenkkipolut, yleisötapahtumat, viihtyisät kahvilat, ravintolat ja teatterit samoin kuin eteläisten kadunvarsien kirjavat kivijalkaputiikit ja galleriat.
Henkilöautot vai julkinen liikenne? Alueen katuverkkoa ei ole mitoitettu tiheälle autoliikenteelle. Pysäköintitilaa on rajoitetusti alueen asukkaille ja vielä niukemmin kävijöiden käyttöön. On välttämätöntä, että alueen henkilöliikenne perustuu julkiseen liikenteeseen. Kulkipa se sitten kiskoilla tai kumipyörillä, julkinen liikenne muodossa missä tahansa kuormittaa alueen katuverkkoa vähemmän kuin henkilöautolle perustuva malli. Se kuormittaa vähemmän kulkukaistoja. Pysäköintikaistoja se tarvitsee vain marginaalisesti. Perusvalinnasta ei sen vuoksi voi olla epäilystä eikä erimielisyyttä: eteläisen Helsingin henkilöliikenteen pitää voida kulkea pääosin julkisilla välineillä.
Mikä ratkaisuksi? Nykytilanne eteläisessä Helsingissä ei ole tyydyttävä. Toimivat liikenneyhteydet on tarpeen saada ulottumaan kattavasti koko alueelle. Luontevinta on liittää Helsingin eteläinen edusta samaan liikenneverkkoon, joka ihmisiä kuljettaa paikasta toiseen muuallakin kantakaupungin alueella. Raitiovaunu on kantakaupungin käyttäjäystävällinen kulkuväline, jolla kätevästi osaavat liikkua niin kanta-asukkaat kuin kävijätkin.
Ratikka säästää tilaa. Katutilan taloudellisen käytön kannalta ei liene tehokkaampaa pakkaustapaa kuin raitiovaunu. Se tarvitsee kapeamman kaistan kuin leveä maasturi tai kuorma-auto. Kasarminkadulla ja Korkeavuorenkadulla se on jo nyt vakiintunut kulkija, osana kaupunkiliikennettä eikä suinkaan sen häiritsijänä. Saman roolin se epäilemättä osaa hoitaa myös Kapteeninkadulla ja Neitsytpolulla. Samalla ketteryydellä, millä se nyt kääntyy Tarkk'ampujankadulle, se varmaankin osaa kurvata myös Merikadulle. Katutilaansa raitiovaunu kysyy vain 6-8 kertaa tunnissa, muina aikoina kaista on kokonaan muun liikenteen käytössä.
Kuka pelkää ratikkaa? Jalankulkijan vaaran paikkoja Helsingissä ovat traagisesti "suojatiet". Niiden ylittäjänä kuitenkin raitiovaunu on Helsingissä tilastojen ja otsikoiden mukaan huomattavasti vähäisempi riski jalankulkijan turvallisuudelle kuin autoliikenne. Kaahari harvemmin tulee kiskoja pitkin.
Lapsille ja nuorille spora on tuttu ja ystävällinen kulkuväline, liikkumisen ihanaa vapautta jo vuosia ennen ajokorttia. Lastenvaunut ovat päivittäisiä vakiomatkustajia raitiokiskoilla.
Hengitä syvään. Alueen asukkaalle ja jalankulkijalle lähes kaikki liikennemuodot aiheuttavat terveyttä rasittavia päästöjä, raitiovaunu toki huomattavasti polttomoottori- ja nastavetoista auto- ja bussiliikennettä vähemmän niin pakokaasu-oksideja kuin pienhiukkasiakin.
Energiapolitiikan kannalta Helenin sähköllä kulkeva raitiovaunu on autoliikennettä edullisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Elävöitystä etelään. Merellisten eteläisten kortteleiden liike-elämälle raitiolinja voisi tuoda piristysruiskeen. Lisää asiakkaita ja liikevaihtoa saisivat toivon mukaan Tehtaankadun eteläpuolisen alueen sinnittelevät pienyrittäjät.
4.11.2009
Arjen ajatuksia
Joulun lähestyminen näkyy jo kaupoissa. Vaikka arki on kiireistä, on omat ajatukseni siirtyneet jo jouluun. Useimmista henkilöistä päinvastainen reaktioni on, että minulle tulee rentoutunut olo, kun pohdin, mitä voisin ostaa tai valmistaa läheisille lahjoiksi.
Tänä vuonna ajattelin, että voisi olla terapeuttista tehdä jotakin itse.
Demarinuorten pääsihteeri Miia lupasi lainata minulle karkkikirjan, jossa on itsetehtyjen makeisten ohjeita. Pitää laittaa toffeenkeitto (parin vuoden takaisesta opittua) ajoissa alulle, jotta viime hetken kiireessä tuotokset eivät menisi pilalle. Toffeen jähmettäminen kun on taitolaji..
Tänä vuonna ajattelin, että voisi olla terapeuttista tehdä jotakin itse.
Demarinuorten pääsihteeri Miia lupasi lainata minulle karkkikirjan, jossa on itsetehtyjen makeisten ohjeita. Pitää laittaa toffeenkeitto (parin vuoden takaisesta opittua) ajoissa alulle, jotta viime hetken kiireessä tuotokset eivät menisi pilalle. Toffeen jähmettäminen kun on taitolaji..
4.6.2009
EU-vaalit
Kirjoittamisessa on ollut puolen vuoden tauko ja henkilökohtaisessa elämässä on tapahtunut sillä välin taas muutoksia. Parisuhteessa kattilat menivät jakoon ja samalla osoite on muuttunut pariinkin otteeseen.
Alla muutamia EU-vaalien tapahtumia lauantaina 6.6. pääkaupunkiseudulla, joissa voit tavata SDP:n upeita EU-ehdokkaita.
Käytä ääntäsi!
Jutta on seuraavilla paikoilla. Kunkin tapahtuman alla myös paikalla olevat eu-ehdokkaat:
09:30 - 10:15 Järvenpään tori
Jutan puhe, paikalla olevien ehdokkaiden esittely
Kahvia ja kakkua, ruusujen jako
Mukana: Liisa Jaakonsaari, Arto Bryggare, Fredrik Almqvist, Kalevi Olin, Pilvi Torsti, Arja Alho, Nesrin Can
10:45 - 11:30 Myyrmäki, Paalutori, Vantaa
Jutan puhe, paikalla olevien ehdokkaiden esittely
Hernesoppatarjoilu, ruusujen jako
Mukana: Arto Bryggare, Fredrik Almqvist, Kimmo Kiljunen, Pilvi Torsti, Arja Alho, Petra Paasilinna, Nesrin Can
12:00 - 12:45 Kolmen Sepän patsas, Helsinki
Jutan puhe, paikalla olevien ehdokkaiden esittely
Kahvia ja kakkua, ruusujen jako
Mukana: Fredrik Almqvist, Kalevi Olin, Pilvi Torsti, Petra Paasilinna, Nesrin Can
Juontaja Maria Guzenina-Richardson
13:15 - 14:15 Itäkeskus, Tallinnan aukio, Helsinki
Hernesoppatarjoilu, ruusujen jako
Mukana: Arto Bryggare, Fredrik Almqvist, Reijo Paananen, Kalevi Olin, Jani Sievinen, Pilvi Torsti, Arja Alho, Petra Paasilinna, Nesrin Can, Mitro Repo
17:00 – 19:00 Vaalitempaus Olympiastadionin läheisyydessä, Kisahallin oopperan puoleisella puistoalueella. Siellä mm laukaisukisa. Oletko maalitykki? Testaa! Elisa Lipponen + mahd. vaalitykit Arto B ja Jani S liidaa? Myös muita ehdokkaita ja puheenjohtaja Urpilainen paikalla.
Paikalla myös ehdokasesitteiden, ilmapallojen ja grillimakkaroiden jakoa.
Puoluesihteeri Ari Korhonen on seuraavilla paikkakunnilla:
9:30-10:30 Lohjan tori
Mukana: Jani Sievinen
11:00-12:00 Nummela Veikko Hellen tori
Mukana: Jani Sievinen
12:30 Espoon tori
Monikulttuurinen festivaali MOVE
- Kamreerintie 3
Mukana: Jani Sievinen, Reijo Paananen,
15:00 EU-vaalipiknik ja soppatykki
Runosmäki - Turku
Muiden paikkakuntien tilaisuudet ovat nähtävissä eurovaalisivuillamme osoitteessa
http://www.eurovaalit.sdp.fi/index.php?option=com_eventlist&view=day&id=20090606&Itemid=3
Olette erittäin tervetulleita tilaisuuksiin. Tilaisuuksia saa mainostaa myös omassa ystävä- ja tuttavapiireissä.
Sunnuntaina herätellään tuttavat ja naapurit äänestämään :).
-Kati
Alla muutamia EU-vaalien tapahtumia lauantaina 6.6. pääkaupunkiseudulla, joissa voit tavata SDP:n upeita EU-ehdokkaita.
Käytä ääntäsi!
Jutta on seuraavilla paikoilla. Kunkin tapahtuman alla myös paikalla olevat eu-ehdokkaat:
09:30 - 10:15 Järvenpään tori
Jutan puhe, paikalla olevien ehdokkaiden esittely
Kahvia ja kakkua, ruusujen jako
Mukana: Liisa Jaakonsaari, Arto Bryggare, Fredrik Almqvist, Kalevi Olin, Pilvi Torsti, Arja Alho, Nesrin Can
10:45 - 11:30 Myyrmäki, Paalutori, Vantaa
Jutan puhe, paikalla olevien ehdokkaiden esittely
Hernesoppatarjoilu, ruusujen jako
Mukana: Arto Bryggare, Fredrik Almqvist, Kimmo Kiljunen, Pilvi Torsti, Arja Alho, Petra Paasilinna, Nesrin Can
12:00 - 12:45 Kolmen Sepän patsas, Helsinki
Jutan puhe, paikalla olevien ehdokkaiden esittely
Kahvia ja kakkua, ruusujen jako
Mukana: Fredrik Almqvist, Kalevi Olin, Pilvi Torsti, Petra Paasilinna, Nesrin Can
Juontaja Maria Guzenina-Richardson
13:15 - 14:15 Itäkeskus, Tallinnan aukio, Helsinki
Hernesoppatarjoilu, ruusujen jako
Mukana: Arto Bryggare, Fredrik Almqvist, Reijo Paananen, Kalevi Olin, Jani Sievinen, Pilvi Torsti, Arja Alho, Petra Paasilinna, Nesrin Can, Mitro Repo
17:00 – 19:00 Vaalitempaus Olympiastadionin läheisyydessä, Kisahallin oopperan puoleisella puistoalueella. Siellä mm laukaisukisa. Oletko maalitykki? Testaa! Elisa Lipponen + mahd. vaalitykit Arto B ja Jani S liidaa? Myös muita ehdokkaita ja puheenjohtaja Urpilainen paikalla.
Paikalla myös ehdokasesitteiden, ilmapallojen ja grillimakkaroiden jakoa.
Puoluesihteeri Ari Korhonen on seuraavilla paikkakunnilla:
9:30-10:30 Lohjan tori
Mukana: Jani Sievinen
11:00-12:00 Nummela Veikko Hellen tori
Mukana: Jani Sievinen
12:30 Espoon tori
Monikulttuurinen festivaali MOVE
- Kamreerintie 3
Mukana: Jani Sievinen, Reijo Paananen,
15:00 EU-vaalipiknik ja soppatykki
Runosmäki - Turku
Muiden paikkakuntien tilaisuudet ovat nähtävissä eurovaalisivuillamme osoitteessa
http://www.eurovaalit.sdp.fi/index.php?option=com_eventlist&view=day&id=20090606&Itemid=3
Olette erittäin tervetulleita tilaisuuksiin. Tilaisuuksia saa mainostaa myös omassa ystävä- ja tuttavapiireissä.
Sunnuntaina herätellään tuttavat ja naapurit äänestämään :).
-Kati
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
