Olen lähdössä huomenna, 6.2 muutamaksi kuukaudeksi reissuun Australiaan ja Aasiaan. Olen myynyt kämppäni ja irtisanonut työsuhteeni, joten olen kaikilla tavoin nyt uuden edessä. Matkani tavoitteena on irtautua arjesta, oppia uusia asioita maailmasta, muista ihmisistä ja itsestäni toivottavasti ennen kaikkea.
Nämä tavoitteet ovat osaltaan alkaneet toteutumaan jo ennen matkan alkamistakin - siis ihan koti-Suomessakin jo. Miksi näin?
Yleensä oma arki ja ajattelu kulkee kiireen keskellä tuttuja, urautuneita latujaan pitkin. Itse olen tähän saakka huomannut helpommin ne asiat, joihin olen tuntenut tyytymättömyyttä kuin ne asiat, jotka ovat olleet hyvin ja tuottaneet iloa. Kun lopulta sitten päätin toteuttaa pitkään haaveilemani reissun, aloin huomata ympärilläni entistä enemmän niitä ihmisiä, joita jään kaipaamaan (joita on iso lista - sen verran paljon kyyneleitä on viime aikoina vuodatettu!) ja niitä asioita, jotka toimivat.
Suomen talvi on ollut viime viikkoina lähes nautinnollista, kun on tajunnut, että mm. raitista pakkasilmaa, hiljaisia ja pimeitä tähtitaivaan valaisemia katuja, joita huurustuneet puut reunustavat, saan ihailla seuraavan kerran vasta ensi talven koittaessa. Sama on kaikkien ihanien ystävien kanssa. Monien kanssa on tullut puhuttua syvällisiä ennen lähtöä ja avauduttua omista suruista ja peloista - samalla tajuten, että olisin voinut puhua heille niistä koska vaan. Siinä mielessä lähtö on kannattanut jo nyt, vaikka en ole koneeseen vielä edes astunutkaan.
Uuteen hyppäämistä en kuitenkaan kadu, sillä nyt minulla on aidosti aikaa olla läsnä itselleni ja levätä ilman ulkoisia paineita tai aikatauluja. Uskon, että matkastani tulee hyvä, ja aion toivoa kaikkia hyviä asioita itselleni sen ajaksi ja siitä eteenkinpäin. Kirjoittelen tänne matkakuulumisia aina kun ehdin. Tässä kuitenkin lähdön tunnelmia pikaisesti. Jatkan vielä erilaisten matkatietojen keruuta ennen nukkumaan painumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti