Muutimme Jannen ja Manun kanssa toukokuun lopulla Malminkartanoon, hitas-asuntoon läntiseen Helsinkiin. Muutto tänne oli mm. koiran kannalta parempi ratkaisu, sillä täällä luonto on ympärillä joka kulmalla. Julkisen liikenteen yhteydet keskustaan toimivat myös, ja suku asuu nyt kävelymatkan päässä. Ihmettelemistä ja närästystä sen sijaan aiheuttaa roskaaminen ja pullojen rikkominen naapurustossa. Miksi ihmeessä ihmiset sotkevat? Roskiksia on ainakin hyvin joka kulmalla. Taloyhtiöiden verheät pihat ovat roskiksia pullollaan, mutta on niitä myös suojateiden varsilla.
Sähkökaapit tässä naapurustossa on maalattu luontoaiheisilla kuvilla. Outoa, mutta mukavaa. En ole nähnyt kuvitettuja sähkökaappeja missään muualla.
Kaipaisin alueen nuorille jotain yhteistä harraste- tai kohtaamispaikkaa, vaikkapa kahvilaa. Tähän varmaan joku vastaa, että menkööt Kannelmäkeen, siellä on. Kaikki ei kuitenkaa lähde sinne saakka, ja siksi joku edullinen kahvila toisi kivan piristyksen lähiöön. Nyt nuoret maleksivat lapsille tarkoitetussa puistossa hengaamassa, alakoulun pihassa roskiksia kaatamassa ja asukkaiden parvekkeita kivittämässä, En osaa sanoa, olisiko kahvilasta apua tämänkaltaisiin ongelmiin, mutta ainakin heille olisi osoitettu selkeästi jokin oma paikka. Nyt tuntuu, ettei nuorille ole osoitettu tällä alueella mitään kunnollista aktiviteettia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti