Ruoan hinnan nousun jokainen on huomannut varmaan kukkarossaan.
Keskustelimme asiasta kollegoiden kesken työpaikan ravintolassa, ja kiittelimme Fazer Amican monipuolista terveellistä tarjotaa, jolla oikein nautittuna pötkii pitkälle. Terveellisen ruoan merkitys on tärkeää, ja mediakin on kiinnittänyt aiheeseen huomiota.
Helsingin Sanomien 27.4. pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että ruoan kallistuminen aiheuttaa suuria ongelmia kuntien ateriapalvelujen järjestäjille. Ruoka-aineiden hinnat ovat nousseet lyhyessä ajassa 10 prosenttia, mutta esim. Helsingin kaupungilla on rahaa käytössä kouluruokailuun vain 1,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Sama ongelma koskee myös päiväkoteja ja vanhusten hoitolaitoksia sekä palvelutaloja.
Helsingissä koululaiset ruokitaan keskimäärin 1,7 eurolla päivässä, josta puolet kuluu kuluu valmistus- ja kuljetuskustannuksiin sekä palkkoihin. Silloin raaka-aineisiin jää käytettäväksi alle euro ateriaa kohti päivässä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkistanut uuden kouluruokailusuosituksen. Suosituksissa korostetaan aterioiden vähärasvaisuutta ja vähäsuolaisuutta sekä painotetaan kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan nykyistä suurempaa tarjontaa.
Suositus neuvoo tarjoamaan valmisruokia tai puolivalmisteita kuten kalapuikkoja, pihvejä tai laatikoita harvemmin kuin kerran viikossa. Sama sääntö koskee makkararuokia. Käytännössä monissa kunnissa on jouduttu kustannussyistä palauttamaan halpoja mutta hinnaltaan edullisia puolivalmisteita ruokalistalle. Siskonmakkarakeitto on korvattu nakkikeitolla ja tuoreesta kalasta valmistetut ruoat kalapuikoilla.
Minä ja Janne olemme säästäneet ruokakuluissa siten, että olemme varanneet aikaa enemmän ruoantekoon ja opetelleet tekemään isompia ruokamääriä kerralla sellaisista aineista, joista ruoka valmistetaan alusta saakka itse. Esim. hernekeiton ainekset ei maksa paljoa, kun tekee alusta saakka itse herneiden liotuksesta alkaen. Samoin uunipuuro, riisipuuro ja puolukkapuuro ovat tutuksi tulleita suosikkeita, ja samalla hyvin perinteistä suomalaista ruokaa. Jokaisella asialla on siten kääntöpuolensa, tai ainakin tässä tapauksessa, kun itse tehdyt ruoat ovat paremman makuisia, ruoanlaittotaito kehittyy ja oman työn tuloksia on aina kiva ihailla.
2 kommenttia:
Ruoan hinta on noussut, mutta kansantaloutta pitää tarkastella kokonaisuutena. Myös palkat ovat olleet ylämäessä. Tosin kuten mainitsit, pullonkaulasta kärsivät lähinnä tulonsiirroista hyötyvät tahot, kuten kouluruokailu.
Äärimmäisen kiehtova aihe joka tapauksessa on kyseessä. En ole kansantaloustieteilijä, vaikea vetää johtopäätöksiä, mutta olisiko kuitenkin tunnelin päässä valoa. Ainakin tilastokeskuksen mukaan inflaatio on viime kuussa hidastunut.
http://stat.fi/til/khi/2008/04/khi_2008_04_2008-05-14_tie_001.html
Toivotaan tosiaan, että inflaatio hidastuisi. Minä en todella tutki näitä asioita tieteelliseltä näkökannalta - ei riitä rahkeet, vaan ihan arkihavaintojen, kokemani perusteella ja joskus myös lukemani perusteella :).
Vähän sama juttu, kun Suomi liittyi EU:hun, suomalaiset kokivat ruokakulujensa nousevan, vaikka tilastot kertoivat toista.
Ruoka on kuitenkin todella tärkeä asia minulle, ja varmaan kaikille muillekin, ja on ärsyttävää, että moni joutuu tinkimään päivittäin siitä, mitä voi ostaa. Eniten tämä koskee kuitenkin erilaisten etuuksien saajia, joiden tulot ovat puhtaasti valtion tahdosta riippuvaisia. Tulonsiirtoja ei haluta tai ehditä siirtää menoja vastaaviksi inflaation laukatessa.
Lähetä kommentti