18.3.2007

Vaalit ovat ohi - mitä jäi käteen?

Kello alkaa lyödä puolta yötä, ja olen vielä hereillä. Pohjois-Savon vaalipiirissä koettiin suurta vaihtuvuutta näissä eduskuntavaaleissa - erityisesti Keskusta-puolueen kansanedustajat nuortuivat ja naisistuivat. Myös karvaita pettymyksiä koettiin: Vihreät jäivät kauas tavoitellusta kansanedustajapaikasta, ja Kataisen vanavedessä eduskuntaan meni vaaliliiton myötä Perussuomalaisten ainoa ehdokas Pentti Oinonen. Mikäli tätä vaaliliittoa ei oltaisi muodostettu, olisi Kokoomuksella Pohjois-Savossa kaksi kansanedustajaa. Ehkä siis ihan hyvä näin.. SDP:n kansanedustajia valittiin samat kaksi kuin viime vaaleissakin: Rajamäki ja Väätäinen. Minä menen kohta nukkumaan, ja herään parin tunnin päästä Helsingin junaan. Menen allekirjoittamaan työsopimuksen vakituisesta työsuhteesta eräässä mediatoimistossa. Työ alkaa 2.4. Yritän myös löytää asunnon. Mikäli jollakin on tietoa potentiaalista asunnoista Helsingissä, let me know.

Analyysini vaaleista voisi olla syvempääkin, mutta kun väsymys alkaa painua humalaa muistuttavaksi horjuvaksi tunteeksi, voi olla parempi antaa analyysien hautua yön yli. Harmillista on se, ettei moni nuori sosialidemokraatti (jos kukaan?) päässyt kansanedustajaksi. Lähin taisi olla Pirkanmaan Joonas Lepistö. Paavali Kukkonen keräsi vajaat 600 ääntä täällä Pohjois-Savossa, eikä paljoa huonommaksi jäänyt Niko Kortekaan. Tästä on hyvä jatkaa :).
Ja onnittelut kaikille muillekin hyvän tuloksen tehneille.

- - - -

Lisäys 20.3. Luin Esa Suomisen blogia, joka oli linkittänyt Jussi Saramon mielipiteen vihreiden kampanjoinnista omille sivuilleen. Seuraan Esan esimerkkiä ja teen samoin: Vihreiden likaista peliä.
Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, ja lisään tämän omaan blogiini omistaakseni tämän eräälle vihreälle ystävälleni, joka kävi jo ennakkoon katselemassa itselleen työhuonetta eduskunnassa. Ääntenkeskitys ei kuitenkaan Pohjois-Savossa purrut. Ylpeys käy lankeemuksen eessä.

Ei kommentteja: